Mongolia, UB-Beijing

Ni Hao! Tultiin tänään Pekingiin Ulan Batorista. Saimme liput järjestettyä UB Guesthousen kautta uuteen Mongolialaiseen junaan. Matkustimme meille tuttuun tapaan 2. luokan hytissä. Juna oli tosiaan uudehko ja todella siisti. Aivan eri luokkaa, kuin Kiinalainen juna jolla tulimme Moskovasta Ulan Batoriin. Vaunussa oli mm. ilmastointi ja oma suihkuhuone. Sen lisäksi jokaisessa hytissä oli neljä näyttöä joista pystyi seuraamaan Hollywoodin toimintaelokuvia. Harmi, että elokuvat oli dubattu ranskaksi. Juna tarjosi hyvät puitteet 30h reissulle.

Matkaseurana meillä oli kaksi naista. Olga Pietarista, joka toimi matkaoppaana kahdeksan hengen ryhmälle. He olivat tutustumassa Trans-Siberian reittiin. Olga oli käynyt monta kertaa Suomessa ja oli muutenkin mukava nainen. Toinen

hyttimme naisista oli mongolialainen psykiatri rouva Khaan. Hän osoitti meille mitä tarkoittaa vieraanvaraisuus, aina löytyi teepusseja ja nuudelirasioita poikien ruokkimiseen. Kaiken tämän lisäksi hän maksoi myös meidän teepussimme, joiden luulimme olevan 

ilmaiset niinkuin koko muu vaunukin

luuli. Meillä ei ollut varaa maksaa, koska olimme tuhlanneet viimeiset tögrögit ravintolavaunussa. Mongolian valuuttaa ei ole helppo vaihtaa ulkomailla.

Gobin autiomaan reissu meni todella hyvin. Reissu osoitti Mongolian kauneuden ja paikallisten ihmisten  huomaavaisen luonteen. Mongoliaan on pakko päästä vielä uudestaan! Maisemat vaihtelivat kuivasta autiomaasta vehreisiin niittyihin, joita laidunsivat lehmät, hevoset, muttonit ja kamelit. Näkymät olivat paikoitellen, kuin Madmax elokuvasta tai Lord of The Ringsistä. Nukuimme joka yö paikallisten jurtissa. He toimivat yhdessä matkanjärjestäjien kanssa tarjoten turisteille toisen  jurttansa silloin kun turistit saapuvat paikalle. Saimme heiltä myös illallisen joka oli

aina muttonia. Vaihdoimme joka yö jurttaa ja ajoimme yhdeksän päivän aikana noin 1500km erittäin huonossa maastossa. Suihkuun pääsimme kaksi kertaa, silloin kuin yövyimme kaupungeissa. Niissä kaupungin yleisissä suihkuhuoneissa. Kaupungit koostuivat huonokuntoisista rakennuksista sekä aitauksista joiden sisäpuolella oli jurttia. Jurtat ovat kuitenkin 

todella miellyttäviä sisältä ja niissä oli mukava nukkua ja viettää aikaa. 

Gobin reissu meni nopeasti. Tekemistä ja ihmeteltävää oli paljon. Ratsastimme ensimmäistä kertaa kamelilla ja hevosella. Kamelilla ratsastaminen oli mukavaa ja rauhallista, koska menimme yhdessä letkassa. Jouduimme ohjaamaan vain takana tulevaa kamelia. Hevosella ratsastaminen oli toinen tarina. Kävimme puolen minuutin kurssin hevosen ohjastamisesta mongoliaksi. Lähinnä siinä käytiin läpi, kuinka hevoseen saa lisää vauhtia. Nousimme vain hevosen selkään ja molemmat pojat kokeilivat kontrolloimatonta laukkaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

Gobin reissun kuudentena päivänä toinen retkikunta majoittui viereiseen jurttaan. Suureksi iloksemme huomasimme, että retkikunta piti sisällään chileläiset ja brasilialaiset ystävämme. Heidän oppaansa oli viemässä heitä Arvaikheerin kaupungin diskoon. Me liityimme Benin kanssa heidän seuraansa. Kaupunki sijaitsee noin 400km lounaaseen Ulan Batorista. Kaupungissa on noin 20 tuhatta asukasta ja suurin osa rakennuksista on jurttia. Disko ja sen meininki yllätti positiivisesti näinkin takapajulassa. Ehdimme olemaan noin puolitoista tuntia diskossa, kunnes poliisi sulki sen. Bileet eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan jatkoimme jurtille takaisin päästyämme juhlia yhdessä kuljettajiemme ja isännän kanssa. Nauru ja laulu raikui Uazissa pitkälle aamuyöhön asti.

Gobin reissu oli kokonaisuutena todella hieno kokemus ja oikeastaan harmitti tulla takaisin Ulan Batoriin. Maaseudulla olisi viihtynyt kauemminkin. Ulan Batorissa viimeisenä päivänä kävimme syömässä kunnolla Silk Road ravintolassa. MO söi vielä viimeiset muttonit. Illalla menimme diskoon. Aamulla juna lähti viittä yli kahdeksan kohti Pekingiä.

Budjetista voisi kertoa sen verran, että laskujemme mukaan Venäjällä ja Mongoliassa käytimme rahaa noin 15€/päivä + junaliput.

Suosittelemme kaikille Ulan Batoriin menijöille UB Guesthousea. Meidän kokemuksemme olivat positiivisia ja saimme järjestettyä retken ja junaliput heidän kauttansa helposti.

Nyt olemme siis Pekingissä. Yövymme tämän yön City Central Youth Hostelissa, mutta huomenna siirrymme Leo Hostelliin todennäköisesti neljäksi yöksi. Peking vaikuttaa mielenkiintoiselta kaupungilta. Yritämme kirjoitella useammin tänne ja nyt se varmaan onnistuukin paremmin, kun pystymme olemaan vähän enemmän paikoillamme.

Ulan Bator ja Mongolia

Saavuimme sunnuntaina 1.6. Ulan Batoriin Mongolian paakaupunkiin. Otimme majoituksen UB Guesthousesta, joka tarjosi meille twin roomin 14 dollarilla. Huone ei ollut kummoinen, mutta ihan riittava.

Ensimmaisena paivana olimme aika vasyneita junamatkasta ja aikaerosta. On uskomatonta etta ns. jetlagi voi tulla myos junamatkalla. Torkkujen jalkeen kavimme pyorimassa kaupungilla mm. Sukhbaatar squarella missa lapset lennattivat leijoja. Kavimme myos syomassa Peace avenuella mongolialaista murkinaa. Myohemmin menimme oluelle Chilelaisten ystaviemme kanssa Khan Brau olutravintolaan. Aivan loistavaa tummaa olutta. Mongoliassa on nykyaan villi olutkulttuuri.

Ulan Bator vaikuttaa mielenkiintoiselta kaupungilta. Sekoitus mm. Venajaa, Kiinaa ja Tiibettia. Mongolia on koyha maa ja se nakyy myos heidan paakaupungissaan. Katukuva on melko ransistynyt ja kerjalaisia kaduilla jonkin verran. Laitakaupunki on tietenkin aivan oma maailmansa. Ero Venajaan on kuitenkin suuri mika nakyi heti jo rajalla. Ihmiset ovat niin erilaisia taalla Mongoliassa. Buddhalaisuuden huomaa.

Lahdimme tiistaina 9 paivan retkelle Gobin autiomaahan jonka majatalomme jarjesti meille suht edullisesti. Retki tulee maksamaan noin 30 dollaria paivalta. Olemme nyt n. 580km paassa Ulan Batorista etelaan. Yovyimme 2 viimeista yota paikallisten yllapitamissa Jurtissa. Matkaa teemme Uaz pakulla jota ajaa Miska niminen kuljettaja, syntyperainen Nomadi. Seurueeseemme kuuluu 3 saksalaista. Ben jonka tapasimme jo juna-asemalla ja kuivahko naispariskunta jotka olivat tulleet lentokoneella Tsingis Khan lentoasemalle paivan meidan jalkeemme. Ben on aloittanut matkansa 2kk sitten junalla Saksasta Baltian lapi Suomeen josta Pietarin ja muutaman muun Venajan kaupungin kautta Mongoliaan. Han on suunnitellut matkansa kestavan viela noin kaksi vuotta, mutta han totesi, etta oikeastaan hanen matkan pituutensa riippuu rahasta ja siita kuinka kauan han jaksaa reissata.

Matkanteko autiomaassa on ollut rankkaa. Paljon istumista autossa huonossa maastossa. Teita ei ole, vain edellisten autojen ajojaljet. Suihkuun paasemme onneksi kaksi kertaa 9 paivan aikana. Jurtat ovat kuitenkin melko kotoisia ja majatalon makuupussit lampimat.

Kirjoitamme tata tekstia kaupungin omaisesta paikasta, todennakoisesti koulusta Gobin autiomaassa. Paikka vaikuttaa mielenkiintoiselta, kavimme juuri paikallisessa suihkulaitoksessa peseytymassa. Useimmilla asukkailla taalla ei ole omaa suihkumahdollisuutta. Retkemme autiomaassa tulee kestamaan viela 5 yota jonka jalkeen saavumme Ulan Batoriin, josta lahdemme junalla seuraavana paivana Pekingiin.

Yritamme ehtia kirjoitella viela Ulan Batorista, aika vain on kortilla.

Moskova-UB

Viimeisen kirjoituskerran jälkeen kävimme kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita junaan. Nuudeleita, vettä, korppuja, leipää ja suklaata, ostokset maksoivat noin 300 ruplaa. Ostosten kanssa suunnistimme Yaroslavsky juna-asemalle noin kello kahdeksan hakemaan rinkkamme säilytyksestä. Säilytys taisi maksaa noin 4,5 ruplaa. Säilytysluukut sijaitsevat aseman alakerrassa. Ennen kamojen luovutusta luukulle on hyvä kertoa noutoaika, koska jotkut luukut sulkeutuvat aikaisemmin kuin toiset. Tai niin me ainakin ymmärrettiin. Junaa menimme odottamaan aseman yläkerran odotustilaan. Huomasimme kuitenkin etteivät pojat olleet oikeassa odotustilassa, ympärillä parveili kaiken näköistä hampparia ja hämärämiestä. Olimme todennäköisesti paikallisjunaterminaalissa emmekä kaukoterminaalissa. Kaukoterminaali on todennäköisesti Yaroslavsky aseman länsi-puolella oleva valkoinen rakennus. Odottelimme kuitenkin paikallisterminaalin yläkerrassa junan ilmestymistä laituriin kaksi ja nousimme Kiinalaiseen junaan numero neljä. Pitkä junamatka Ulan Batoriin, Mongoliaan alkoi.

Junan lähdettyä Moskovasta huomasimme, että olemme kahdestaan neljän hengen hytissä. Juna vaikutti vähän tyhjältä muutenkin. Voisiko syy olla Kiinan viisumipolitiikan muutokset? Odotimme kanssamatkustajia hyttiimme muilta asemilta. Muutamien junassa vietettyjen päivien jälkeen emme kuitenkaan uskoneet enää kenenkään tulevan hyttiimme. Eikä heitä sitten enää tullutkaan. Olimme kuin ykkös-luokassa ilman puitteita.

Päivät kuluivat ihmeen hyvin junassa. Tavallinen päivä junassa oli herätä aamulla ja yrittää peseytyä parhaansa mukaan. Peseytymisen jälkeen piti selvittää monelta juna pysähtyy seuraavan kerran ja kuinka pitkäksi aikaa. Tämä oli tärkeää koska kaikki ruoka pitää ostaa asemilta. Ravintolavaunu on laillisetettu ryöstö kalliiden hintojen takia, esimerkiksi keitetty muna RUB70 tai pullo vodkaa 350. Asemilta ruoka ostetaan kaupittelijoilta tai kioskeilta. Heiltä saa mm. nuudeleita, nuudeleita, leivoksia, tuoretta leipää, makkaraa, vettä ja olutta. Silloin kannattaa ostaa kun tavaraa on myynnissä, koska kaikilla asemilla ei ole kaupittelijoita. Asemilla hinnat olivat edulliset, mutta eivät mitenkään halvat venäläiseen hintatasoon nähden. Nuudelit RUB40, leipä 15, 0,5l olut 40, 5l olut kannu 200 yms. Vodkaa ei saanut asemilta ainakaan kaupustelijoilta. Piilopulloja oli tarjolla urheilukassin pohjalta RUB200. Söimme jokapäivä maittavia nuudeleita niinkuin useimmat matkustajat, maistuu jatkossakin. Junassa on tarjolla kiehuvaa vettä samovaarissa jota voi hakea hyttiin hytissä olevaan termospulloon. Ruokailun jälkeen siirrytään odottamaan seuraavaa nuudeliateriaa tai pysähtymistä johonkin Siperian monista asemista. Aterioiden välillä tuli tapettua aikaa mm. lukemalla ja seurustelemalla muiden matkustajien kanssa. Nukkumaan tuli mentyä sitten, kun väsytti. Ajantaju on sekaisin, koska aikavyöhykkeet vaihtuvat usein ja junassa eletään Moskovan aikaa.

Junassa oli kansainvälinen meininki. Samassa vaunussa oli ihmisiä Venäjältä, Mongoliasta, Englannista, Skotlannista, Kyprokselta, USAsta, Kanadasta ja Chilestä. Tapasimme mm. kahdeksan hengen ryhmän Skotlantilaisia opiskelijoita jotka olivat menossa Mongoliaan kymmeneksi viikoksi vapaaehtoistyöhön. Kolmekymppinen kanadalainen Jesse oli matkalla Pariisista maita pitkin Singaporeen, oli kiertänyt ennen tätä junamatkaa Euroopan suurkaupunkeja. Chileläinen pariskunta Nicholas ja Koti olivat kuuden kuukauden matkalla Moskovasta Kiinaan, Nepaliin, Intiaan ja Bangkokiin. Jenkit olivat menossa kiertämään Kiinaa, koska he opiskelivat Kiinan kieltä. Vaunussamme vallitsi hyvä henki kanssamatkustajien kesken.

Junamatka oli kaiken kaikkiaan mukava ja sen voisi hyvinkin tehdä joskus uudestaan. Matkalla suurimpia murheita meille olivat ajantajun katoaminen ja muonituksen hoitaminen. Ikävin tapahtuma oli Venäjän ja Mongolian rajalla tapahtunut välikohtaus, jossa skotlantilainen Phil passitettiin takaisin Ulan Udeen hoitamaan viisumiasiat kuntoon. Hän oli laittanut väärän maastapoistumispäivämäärän viisumihakemukseen. Venäjän rajalla ei oltu yhteistyöhaluisia.

Saavuimme eilen aamulla Ulan Batoriin kello kahdeksan aamulla Mongolian aikaa.

Helsinki-Moskova

Matkamme alkoi eilen. Olimme suunnitellet matkaa n. puoli vuotta, mutta silti tuli vahan kiire rautatieasemalle. Ehdimme kuitenkin Tolstoi junaan ja lahdimme kohti Moskovaa. Meilla oli liput junan 2. luokkaan.

Hytissa oli kaksi muuta matkustajaa, Anna ja Dima Venajalta. Anna oli Moskovalainen opettaja yliopistossa, kotoisin kuitenkin Kazakhstanista. Dima oli Suomalais-Ugrilaisen kielen tutkija ja puhui hyvaa suomen kielta. He oli todella hyvaa matkaseuraa, saimme kuulla hyvia tarinoita ja neuvoja heilta. He kommentoivat matkasuunnitelmaamme erittain hienoksi ja rohkeaksi.

Juna on ihan viihtyisa ja matka meni mukavasti. Kavimme ravintolavaunussa syomassa leivat ja joimme venalaiset oluet. Leipa oli patonkiviipale jonka paalla pala kinkkua ja kurkkuviipale. Ravintolavaunu tuntui vahan kalliilta. Leipa RUB70 ja olut 100. Nukuttua sai ihmeen hyvin.

Dima auttoi meita aamulla Moskovassa tavaransailytyksen ja metron kanssa. Han myos toivotti meidat tervetulleiksi kielikurssille hanen kotikaupunkiinsa elokuussa. Jatimme tosiaankin rinkat Yaroslavsky aseman tavaransailytykseen jonka jalkeen lahdimme pyorimaan kaupungille. Nyt on perus mestat nahty kuten Kreml ja Punainen tori. Moskova vaikuttaa mukavalta suurkaupungilta. Nakyyhan taalla kaupungilla eriarvoisuutta, loistoautoja joiden pellit heijastavat kuvan kadulla makaavien puliukkojen siluetista. Turhaan kuumottamiseen kaupungista ei tarvitse ryhtya. Melko turvallista taalla tuntuu olevan.

Moskovan keskustan hintataso on suomen vastaava. Pakko paasta nopeasti kohti halvempia paikkoja ja maita. Soimme paikallista pikaruokaa, taytettyja uuniperunoita. Peruna, 3 taytetta ja kokis RUB200. Nalka lahti.

Juna Ulan-Batoriin lahtee illalla klo 21 jalkeen. Matkaa on 6266km ja se kestaa 5 yota. Kirjoitellaan sielta sitten seuraavaksi.

Budjetti

Budjettimme on melko pieni. 1000e matkoihin + 1000e/kk kayttorahaa. Listaamme tahan matkan ja alkuvalmistelujen kuluja. Kulut listaamme yhta henkea kohden. Lista paivittyy matkan kuluessa.

Viisumit:
Venaja 50e (Rustravel Tehtaankadulla)
Kiina 40e (Kiinan konsulaatti)
Mongolia 40e (Kirkkonummen kunniakonsulaatti)

Matkat:
juna Helsinki-MVA 2. lk 102e (VR)
juna MVA-Ulan Bator varaus 35e (VR)
juna MVA-Ulan Bator 2. lk RUB 7100 = 190e (Yaroslavskyn juna-asema)
juna Ulan Bator-Peking 2. lk USD 110 (UB Guesthousen kautta)

juna Peking-Kunming hardsleeper RMB 550 = 55€

bussi Kunming-Shangri-la sleeper bus RMB 170

bussi Shangri-la-Lijiang RMB 48

Suunnitelma ja alkusaadot

Tarkoituksemme on matkata Suomesta Kaakkois-Aasiaan maita pitkin. Aloitamme Helsingista menemalla junalla Moskovaan, josta jatkamme Junalla Trans Siberian-Mongolian reittia aina Kiinaan asti. Kiinasta kuljemme junalla ja busseilla Vietnamin, Cambodian ja Laosin kautta Thaimaahan.

Trans Siberian-Mongolian reitin varrella pysahdymme ainakin Moskovassa ja Mongolian Ulan Batorissa. Kiinan kohteita ovat ainakin Peking ja Yangshuo. Suunnitelmissa oli aikasemmin menna Chengduun Sichuanin maakuntaan josta jatkaa bussilla Shangri-Lan ja Dalin kautta Yunnanin maakuntaan. Muita kohteita emme tarkasti viela tieda. Ne selviavat sitten, kun niihin saavumme. Takaisin lennamme Bangkokista Helsinkiin toivottavasti Finnairin siivilla. Myos muita paluukenttia ja yhtioita olemme miettineet. Seuraamme Hintojen kehitysta.

Ennen matkaa hoidimme tarvittavat rokotukset kuntoon, saadimme viisumit ja varasimme VRlta liput Moskovaan seka varauksen Moskovasta Ulan-Batoriin.

Pekingin Olympialaiset vaikeuttivat Kiinan viisumin saantia, mutta kylla sen ihan helposti sitten kuitenkin sai konsulaatista. Venajan viisumi ostettiin Rustravelin kautta. Mongolian viisumin sai mukavasti Kirkkonummen kunniakonsulaatista.