Näytetään tekstit, joissa on tunniste Budjetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Budjetti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Shangri-la-Lijiang

Tulimme eilen bussilla Lijiangiin Shangri-lasta. Maisemat olivat hienoja ja viiden tunnin bussimatka muutenkin mukava. Bussiliput oli helppo ostaa Shangri-lan bussiasemalta ja yksi lippu maksoi RMB 48. Tällä kertaa emme joutuneet maksamaan bensalisää Bossille. 

Shangri-lassa viihdyimme lopulta neljä yötä. Kaupunki oli todella miellyttävä ja rauhallinen. Ihmiset olivat todella rentoja meitä kohtaan ja minkäänlaista ukkottamista emme myöskään havainneet. Muutenkaan Kiinassa ei ole ollut samanlaista häslinkiä kuin vaikka Thaimaassa. Kiitos siitä! 

Shangri-lassa mm. nautimme vanhan kaupungin tunnelmasta. Joka ilta klo 19.30 paikalliset aloittivat tanssinsa vanhan kaupungin torilla. Tanssi veti puoleensa niin kaupungin vanhukset kuin nuorisonkin. Ihmiset tulivat tapaamaan toisiansa ja vaihtamaan kuulumiset tanssin lomassa. Sitä oli mielenkiintoista seurata! Kävimme myös maastopyörillä Tiibetiläisessä Ganden Sumtseling Gompa luostarissa, joka on 300v vanha ja siellä asuu n. 600 munkkia. Luostarissa oli paljon kiinalaisia turisteja, jotka tulevat tutustumaan Lounais-Kiinan tärkeimpään luostariin. Tutustuimme myös toiseen luostariin, joka on kukkulalla vanhassa kaupungissa. Siellä pyöritimme todella suurta rukouspyörää, joka oli raskasta ja hauskaa. Shangri-lassa suosittelemme myös Noah Cafe ravintolaa, jossa söimme pitkästä aikaa todella hyvää länkkärisapuskaa. Kaupungista voi myös vuokrata moottoripyöriä RMB 150/ 24h joilla voi ajaa aina Tiibetiin asti. Matkasuunnitelmamme melkein muuttui, Tiibetihän avautui juuri turisteille. Sillä Kuuluisalla seuraavalla reissulla sitten Tiibetiin! Shangri-lasta yhteenvetona sanottakoon, että toivottavasti tulemme vierailemaan kaupungissa uudestaan! 

Shangri-lan bussiasemalla tapasimme englantilaisen Leon nimisen kaverin. Hän oli palaamassa takaisin Lijiangiin, koska korkeus (3200m) ei sopinut hänelle. Lijiangissa jaoimme hänen kanssaan taksin. Hän näytti meille hyvän ja kohtuu hintaisen Panba Guest Housen. Majapaikka sijaitsee vanhassa kaupungissa. Saimme heidän viimeisen twin roomin. Viime yö maksoi RMB 95. Seuraavat yöt maksavat kuitenkin 135, koska high season alkaa heinäkuussa. Saimme hieman kinuttua alennusta. 

Saavuimme eilen kello 20 Lijiangiin, jonka jälkeen lähdimme syömään kaupungille. Vanha kaupunki on todella upea pimeällä kaikessa valaistuksessaan. Kiinalaisia turisteja on todella paljon. Hinnat ravintoloissa voivat olla todella kalliit, pieni kalja voi maksaa älyttömät RMB 35. Illalla menimme discoon ja tapasimme turistityttöjä Chengdusta maanjäristysalueelta. 

Tänään kävimme mm. syömässä kuuluisia Yunnanilaisia Across-The-Bridge nuudeleita. Pöytään tuodaan maljallinen kiehuvaa keittoa, johon laitetaan vihanneksia, lihaa, merenelävää, yms. jotka kypsentyvät maljassa. Saimme pöytään myös samusirkkoja, jotka olivat herkullisia popsittavia, kuin rapeaa kanan nahkaa. Tämä täyttävä ateria maksoi per poika RMB 32, mikä on mielestämme aika paljon nuudelikeitosta. Hinta kuitenkin sisälsi ison Tsingtaon ja Colan. Täällä on kuitenkin turistihinnat, kiinalaisilla turisteilla tuntuu olevan rahaa. 

Lijiangin vanhakaupunki on todella hieno. Vaikuttavampi kuin Pekingin hutong. Täällä on kuitenkin kaikki suunnattu turisteille. Vanhaakaupunkia halkoo pienet kanaalit, jotka aikoinaan toimivat kaupungin juomavesijärjestelmänä. Nyt niistä ei kai enää kannata juuri juoda. 

Haluaisimme olla täällä ehkä kauemminkin, mutta aikataulumme on kuitenkin tiukka ja yritämme sumplia itsemme Viet Namiin. Todennäköisesti Hanoin kautta Halong Baylle. 

Palataan asiaan myöhemmin!

torstai 26. kesäkuuta 2008

Beijing-Kunming-Shangri-la

Olemme Shangri-laan kaupungissa 3200m korkeudessa Yunnanin maakunnassa. Saavuimme tänne tänään aamulla. 

Lähdimme tosiaan Pekingistä junalla kohti miljoonakaupunki Kunmingia. Otimme taksin Leo Hostellilta Beijing´s West Railway Stationille. Asema on todella iso ja se onkin tehty käsittelemään 300 tuhatta matkustajaa päivässä. Löysimme kuitenkin aika helposti oman junamme ja lähdimme klo 16.50 40h junamatkalle. 

Lippumme olivat Hard Sleeper luokkaan, joka tarkoittaa kuutta matkustajaa per avohytti. Hytissä on kolme sänkyä päällekkäin. Meillä oli kaksi keskipunkkaa, koska hostellimme tytöt suosittelivat niitä. Junassa ei näkynyt muita länsimaalaisia ja koimmekin ensi kertaa kunnolla kiinalaisten tuijottavan meitä amerikkalaisia. Matkaseurana meillä oli karskeja kiinalaisukkoja, mutta he ottivat meidät ulkomaalaiset hyvin vastaan. He tarjosivat auringonkukan siemeniä ja riisiviinaa. Viinasta kuitenkin kieltäydyimme. Kunnollista keskustelua emme saaneet aikaan, koska kielimuuri oli valtava. Saimme kuitenkin kerrottua, että emme ole amerikkalaisia, mutta olemme veljeksiä. Aamulla herätessämme huomasimme hyttimme kokoonpanon muuttuneen yön tunteina. Meillä kävi tuuri, koska yksi uusista matkalaisista oli 24-vuotias kaveri nimeltään Best Wang. Hän puhui kohtalaisen hyvää englannin kieltä, koska hän oli opiskellut turismia ja työskenteli viiden tähden hotellissa Kunmingissa. Kiinalaisten hotellien tähti luokituksiin kannattaa suhtautua varauksella. Ilta meni hengatessa Wangin kanssa, hänen tarjotessa kiinalaisia snackkeja. Meillä oli tosiaan tuuria matkassa, koska kukaan muu matkustaja ei puhunut englantia. Junamatka meni kokonaisuudessaan oikein mukavasti ja se oli ehkä hauskin matka tähän mennessä.

Saavuimme Kunmingiin aamulla ja suunnistimme kohti Yunnanin yliopiston majoitusta. Best Wang suositteli meille tätä majoitusta ja olimme myös itse ajatelleet majoittua sinne, joten hyväksyimme hänen ehdotuksensa. Kaiken lisäksi hän opasti meidät perille ja saimme samalla käsityksen kaupungin paikallisbussiliikenteestä. Wang toimi myös tulkkina respassa, koska tyttö ei puhunut hirveän hyvää englantia. Kaiken kaikkiaan Wang oli loistokaveri. 

Kunmingissa kiertelimme kaupunkia ja haistelimme sen tunnelmaa. Kaupunki vaikutti modernilta ja oiken mukavalta paikalta viettää muutama päivä, ehkä pidempäänkin. Kävimme päivällä syömässä korealaista murkinaa. Söimme mahalaukkumme aivan täyteen ja valitettavasti ruokaa jäi myös pöydälle. Tämä loisto sapuska maksoi kaljoineen neljä euroa per nuppi. Illalla meidän piti lähteä ulos skottilaisen kaverin kanssa, jonka tapasimme sattumalta Kunmingissa. Hän oli tuttu Leo Hostellista Pekingistä. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska illalla alkoi sataa ja taksin saanti oli mahdotonta. Saimme muutaman mittarin kiinni, mutta he eivät suostuneet lähtemään osoitteeseen. Emme ymmärtäneet miksi, koska se sijaitsi keskusta-alueella. Myös Pekingissä törmäsimme samaan ongelmaan taksin saannin kanssa, jos sataa, voi mennä muutamia tunteja ilman että vapaata taksia on näkyvillä. 

Taksilla kulkeminen Kiinassa on halpaa. Aloitusmaksu Pekingissä on RMB 10 ja kilometri maksaa 2. Muissa kaupungeissa se on ollut havelmpaa. Mittarit ovat menneet automaattisesti päälle. Autot ovat pääsääntöisesti uusia vanhakoppaisia VW Jettoja ja naiskusitkaan eivät tunnu olevan mitenkään erikoisuus.

Päätimme lähteä jo seuraavana iltana sleeper bussilla Shangri-lahan. Päivällä kävimme mm. syömässä intialaisessa ravintolassa. Ruoka maksoi viisi euroa per poika ja se oli aivan erinomaista, taaskaan emme harmittavasti jaksaneet syödä kaikkea. 

Lähdimme suunnistamaan kaupungin kaukobussi asemalla n. klo 15. Ajatuksemme oli hypätä seuraavaan sleeper bussiin joka lähtee Shangri-lahan. Asemalla kuitenkin tajusimme, että seuraava bussi lähtee vasta klo 19.30. Bussilipun ostaminen voi olla aika hämmentävää koska, kaikkialla on vain Kiinan kielistä kirjoitusta ja onhan kyse muutaman miljoonan asukkaan kaupungista, joten asemakaan ei ole aivan pieni. Sen lisäksi aseman ulkopuolella yksityiset bussifirmat kauppaavat omia lippujaan innokkaasti joka puolelle Yunnania.  Onnistuimme kuitenkin löytämään virkailijan asemalta joka pystyi opastamaan meitä englanniksi ja saimme liput hintaan RMB 178. Menimme istumaan terassille odottamaan bussin lähtöä.

Nousimme Bussiin hieman ennen sen suunniteltua lähtöaikaa ja törmäsimme ensimmäiseen kunnolliseen ukottajaan, jota emme onistuneet täysin väistämään. Olimme asettuneet mukavasti ns. sängyillemme, kun tämä Bossi tulee pälpättämään. Hän kertoo kuinka ystävällistä kansaa kiinalaiset ovat ja saman tien kertoo, että hän on Boss. Samalla sekunnilla hän haluaa nähdä matkatavaramme, jolloin molempien poikien karvat nousivat pystyyn, koska matkatavaroista on pidettävä sleeper bussissa todella hyvää huolta. Hän selittää jotain ylipainosta ja bensanhinnasta. Hän vaatii meiltä lisämaksua, koska meidän tavarat painavat yli kymmenen kiloa. Hän sai meiltä molemmilta RMB 50 pienen ärtyneen ihmettelyn jälkeen. MAn viereisessä punkassa ollut kiinalaisopiskelija todisti, että lipun takapuolella lukee Kiinan kielellä lisämaksu, jos tavarat ovat yli 10kg. Maksun hintaa ei kuitenkaan lipussa lukenut. Hän mm. puhutteli meitä amerikkalaisina ja siihen oli todellakin korjattava, että Europe. Hän sai kuitenkin olla ensimmäinen aasialainen joka järjesti meille scammin. Asia täytyy tarkistaa vielä myöhemmin Kunmingissa turismiviranomaisella. Bossin nöyristellessä ja kertoen suomalaista matkapuhelimista MO toivotti hänelle suomenkielellä "hyvää" päivänjatkoa. Pääsimme viimein matkaan ja aloitimme puolen vuorokauden bussimatkan kohti Shangri-lata. 

Saavuimme aamulla tosiaan tänne Shangri-lahan, ehkä hieman väsyneinä. Syy taitaa olla koiranunessa jota nukuimme, koska Bossi kehoitti meitä mm. pitämään huolta matkatavaroistamme.  Hankimme majapaikan Dragoncloud G.H:sta vanhasta kaupungista. Hintaa tällä twinroomilla on RMB 120 ja se on oikein siisti. Luksuksena on 24h lämmin vesi ja kansainvälisiä TV-kanavia. Ei paha hinta! 

Palataan asiaan, kun olemme tutustuneet paremmin tähän Tiibetiläisen otteen omaavaan kaupunkiin!


perjantai 13. kesäkuuta 2008

Mongolia, UB-Beijing


Ni Hao! Tultiin tänään Pekingiin Ulan Batorista. Saimme liput järjestettyä UB Guesthousen kautta uuteen Mongolialaiseen junaan. Matkustimme meille tuttuun tapaan 2. luokan hytissä. Juna oli tosiaan uudehko ja todella siisti. Aivan eri luokkaa, kuin Kiinalainen juna jolla tulimme Moskovasta Ulan Batoriin. Vaunussa oli mm. ilmastointi ja oma suihkuhuone. Sen lisäksi jokaisessa hytissä oli neljä näyttöä joista pystyi seuraamaan Hollywoodin toimintaelokuvia. Harmi, että elokuvat oli dubattu ranskaksi. Juna tarjosi hyvät puitteet 30h reissulle.

Matkaseurana meillä oli kaksi naista. Olga Pietarista, joka toimi matkaoppaana kahdeksan hengen ryhmälle. He olivat tutustumassa Trans-Siberian reittiin. Olga oli käynyt monta kertaa Suomessa ja oli muutenkin mukava nainen. Toinen
hyttimme naisista oli mongolialainen psykiatri rouva Khaan. Hän osoitti meille mitä tarkoittaa vieraanvaraisuus, aina löytyi teepusseja ja nuudelirasioita poikien ruokkimiseen. Kaiken tämän lisäksi hän maksoi myös meidän teepussimme, joiden luulimme olevan 
ilmaiset niinkuin koko muu vaunukin
luuli. Meillä ei ollut varaa maksaa, koska olimme tuhlanneet viimeiset tögrögit ravintolavaunussa. Mongolian valuuttaa ei ole helppo vaihtaa ulkomailla.

Gobin autiomaan reissu meni todella hyvin. Reissu osoitti Mongolian kauneuden ja paikallisten ihmisten  huomaavaisen luonteen. Mongoliaan on pakko päästä vielä uudestaan! Maisemat vaihtelivat kuivasta autiomaasta vehreisiin niittyihin, joita laidunsivat lehmät, hevoset, muttonit ja kamelit. Näkymät olivat paikoitellen, kuin Madmax elokuvasta tai Lord of The Ringsistä. Nukuimme joka yö paikallisten jurtissa. He toimivat yhdessä matkanjärjestäjien kanssa tarjoten turisteille toisen  jurttansa silloin kun turistit saapuvat paikalle. Saimme heiltä myös illallisen joka oli
aina muttonia. Vaihdoimme joka yö jurttaa ja ajoimme yhdeksän päivän aikana noin 1500km erittäin huonossa maastossa. Suihkuun pääsimme kaksi kertaa, silloin kuin yövyimme kaupungeissa. Niissä kaupungin yleisissä suihkuhuoneissa. Kaupungit koostuivat huonokuntoisista rakennuksista sekä aitauksista joiden sisäpuolella oli jurttia. Jurtat ovat kuitenkin 
todella miellyttäviä sisältä ja niissä oli mukava nukkua ja viettää aikaa. 

Gobin reissu meni nopeasti. Tekemistä ja ihmeteltävää oli paljon. Ratsastimme ensimmäistä kertaa kamelilla ja hevosella. Kamelilla ratsastaminen oli mukavaa ja rauhallista, koska menimme yhdessä letkassa. Jouduimme ohjaamaan vain takana tulevaa kamelia. Hevosella ratsastaminen oli toinen tarina. Kävimme puolen minuutin kurssin hevosen ohjastamisesta mongoliaksi. Lähinnä siinä käytiin läpi, kuinka hevoseen saa lisää vauhtia. Nousimme vain hevosen selkään ja molemmat pojat kokeilivat kontrolloimatonta laukkaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

Gobin reissun kuudentena päivänä toinen retkikunta majoittui viereiseen jurttaan. Suureksi iloksemme huomasimme, että retkikunta piti sisällään chileläiset ja brasilialaiset ystävämme. Heidän oppaansa oli viemässä heitä Arvaikheerin kaupungin diskoon. Me liityimme Benin kanssa heidän seuraansa. Kaupunki sijaitsee noin 400km lounaaseen Ulan Batorista. Kaupungissa on noin 20 tuhatta asukasta ja suurin osa rakennuksista on jurttia. Disko ja sen meininki yllätti positiivisesti näinkin takapajulassa. Ehdimme olemaan noin puolitoista tuntia diskossa, kunnes poliisi sulki sen. Bileet eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan jatkoimme jurtille takaisin päästyämme juhlia yhdessä kuljettajiemme ja isännän kanssa. Nauru ja laulu raikui Uazissa pitkälle aamuyöhön asti.

Gobin reissu oli kokonaisuutena todella hieno kokemus ja oikeastaan harmitti tulla takaisin Ulan Batoriin. Maaseudulla olisi viihtynyt kauemminkin. Ulan Batorissa viimeisenä päivänä kävimme syömässä kunnolla Silk Road ravintolassa. MO söi vielä viimeiset muttonit. Illalla menimme diskoon. Aamulla juna lähti viittä yli kahdeksan kohti Pekingiä.

Budjetista voisi kertoa sen verran, että laskujemme mukaan Venäjällä ja Mongoliassa käytimme rahaa noin 15€/päivä + junaliput.

Suosittelemme kaikille Ulan Batoriin menijöille UB Guesthousea. Meidän kokemuksemme olivat positiivisia ja saimme järjestettyä retken ja junaliput heidän kauttansa helposti.

Nyt olemme siis Pekingissä. Yövymme tämän yön City Central Youth Hostelissa, mutta huomenna siirrymme Leo Hostelliin todennäköisesti neljäksi yöksi. Peking vaikuttaa mielenkiintoiselta kaupungilta. Yritämme kirjoitella useammin tänne ja nyt se varmaan onnistuukin paremmin, kun pystymme olemaan vähän enemmän paikoillamme.








tiistai 27. toukokuuta 2008

Budjetti

Budjettimme on melko pieni. 1000e matkoihin + 1000e/kk kayttorahaa. Listaamme tahan matkan ja alkuvalmistelujen kuluja. Kulut listaamme yhta henkea kohden. Lista paivittyy matkan kuluessa.

Viisumit:
Venaja 50e (Rustravel Tehtaankadulla)
Kiina 40e (Kiinan konsulaatti)
Mongolia 40e (Kirkkonummen kunniakonsulaatti)

Matkat:
juna Helsinki-MVA 2. lk 102e (VR)
juna MVA-Ulan Bator varaus 35e (VR)
juna MVA-Ulan Bator 2. lk RUB 7100 = 190e (Yaroslavskyn juna-asema)
juna Ulan Bator-Peking 2. lk USD 110 (UB Guesthousen kautta)
juna Peking-Kunming hardsleeper RMB 550 = 55€
bussi Kunming-Shangri-la sleeper bus RMB 170
bussi Shangri-la-Lijiang RMB 48