Mongolia, UB-Beijing

Ni Hao! Tultiin tänään Pekingiin Ulan Batorista. Saimme liput järjestettyä UB Guesthousen kautta uuteen Mongolialaiseen junaan. Matkustimme meille tuttuun tapaan 2. luokan hytissä. Juna oli tosiaan uudehko ja todella siisti. Aivan eri luokkaa, kuin Kiinalainen juna jolla tulimme Moskovasta Ulan Batoriin. Vaunussa oli mm. ilmastointi ja oma suihkuhuone. Sen lisäksi jokaisessa hytissä oli neljä näyttöä joista pystyi seuraamaan Hollywoodin toimintaelokuvia. Harmi, että elokuvat oli dubattu ranskaksi. Juna tarjosi hyvät puitteet 30h reissulle.

Matkaseurana meillä oli kaksi naista. Olga Pietarista, joka toimi matkaoppaana kahdeksan hengen ryhmälle. He olivat tutustumassa Trans-Siberian reittiin. Olga oli käynyt monta kertaa Suomessa ja oli muutenkin mukava nainen. Toinen

hyttimme naisista oli mongolialainen psykiatri rouva Khaan. Hän osoitti meille mitä tarkoittaa vieraanvaraisuus, aina löytyi teepusseja ja nuudelirasioita poikien ruokkimiseen. Kaiken tämän lisäksi hän maksoi myös meidän teepussimme, joiden luulimme olevan 

ilmaiset niinkuin koko muu vaunukin

luuli. Meillä ei ollut varaa maksaa, koska olimme tuhlanneet viimeiset tögrögit ravintolavaunussa. Mongolian valuuttaa ei ole helppo vaihtaa ulkomailla.

Gobin autiomaan reissu meni todella hyvin. Reissu osoitti Mongolian kauneuden ja paikallisten ihmisten  huomaavaisen luonteen. Mongoliaan on pakko päästä vielä uudestaan! Maisemat vaihtelivat kuivasta autiomaasta vehreisiin niittyihin, joita laidunsivat lehmät, hevoset, muttonit ja kamelit. Näkymät olivat paikoitellen, kuin Madmax elokuvasta tai Lord of The Ringsistä. Nukuimme joka yö paikallisten jurtissa. He toimivat yhdessä matkanjärjestäjien kanssa tarjoten turisteille toisen  jurttansa silloin kun turistit saapuvat paikalle. Saimme heiltä myös illallisen joka oli

aina muttonia. Vaihdoimme joka yö jurttaa ja ajoimme yhdeksän päivän aikana noin 1500km erittäin huonossa maastossa. Suihkuun pääsimme kaksi kertaa, silloin kuin yövyimme kaupungeissa. Niissä kaupungin yleisissä suihkuhuoneissa. Kaupungit koostuivat huonokuntoisista rakennuksista sekä aitauksista joiden sisäpuolella oli jurttia. Jurtat ovat kuitenkin 

todella miellyttäviä sisältä ja niissä oli mukava nukkua ja viettää aikaa. 

Gobin reissu meni nopeasti. Tekemistä ja ihmeteltävää oli paljon. Ratsastimme ensimmäistä kertaa kamelilla ja hevosella. Kamelilla ratsastaminen oli mukavaa ja rauhallista, koska menimme yhdessä letkassa. Jouduimme ohjaamaan vain takana tulevaa kamelia. Hevosella ratsastaminen oli toinen tarina. Kävimme puolen minuutin kurssin hevosen ohjastamisesta mongoliaksi. Lähinnä siinä käytiin läpi, kuinka hevoseen saa lisää vauhtia. Nousimme vain hevosen selkään ja molemmat pojat kokeilivat kontrolloimatonta laukkaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

Gobin reissun kuudentena päivänä toinen retkikunta majoittui viereiseen jurttaan. Suureksi iloksemme huomasimme, että retkikunta piti sisällään chileläiset ja brasilialaiset ystävämme. Heidän oppaansa oli viemässä heitä Arvaikheerin kaupungin diskoon. Me liityimme Benin kanssa heidän seuraansa. Kaupunki sijaitsee noin 400km lounaaseen Ulan Batorista. Kaupungissa on noin 20 tuhatta asukasta ja suurin osa rakennuksista on jurttia. Disko ja sen meininki yllätti positiivisesti näinkin takapajulassa. Ehdimme olemaan noin puolitoista tuntia diskossa, kunnes poliisi sulki sen. Bileet eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan jatkoimme jurtille takaisin päästyämme juhlia yhdessä kuljettajiemme ja isännän kanssa. Nauru ja laulu raikui Uazissa pitkälle aamuyöhön asti.

Gobin reissu oli kokonaisuutena todella hieno kokemus ja oikeastaan harmitti tulla takaisin Ulan Batoriin. Maaseudulla olisi viihtynyt kauemminkin. Ulan Batorissa viimeisenä päivänä kävimme syömässä kunnolla Silk Road ravintolassa. MO söi vielä viimeiset muttonit. Illalla menimme diskoon. Aamulla juna lähti viittä yli kahdeksan kohti Pekingiä.

Budjetista voisi kertoa sen verran, että laskujemme mukaan Venäjällä ja Mongoliassa käytimme rahaa noin 15€/päivä + junaliput.

Suosittelemme kaikille Ulan Batoriin menijöille UB Guesthousea. Meidän kokemuksemme olivat positiivisia ja saimme järjestettyä retken ja junaliput heidän kauttansa helposti.

Nyt olemme siis Pekingissä. Yövymme tämän yön City Central Youth Hostelissa, mutta huomenna siirrymme Leo Hostelliin todennäköisesti neljäksi yöksi. Peking vaikuttaa mielenkiintoiselta kaupungilta. Yritämme kirjoitella useammin tänne ja nyt se varmaan onnistuukin paremmin, kun pystymme olemaan vähän enemmän paikoillamme.